Oksidian blogi 17.6

 kategoriassa Ajankohtaista

Heipä hei arvon Eepostelijat,

Kesä on täällä!

Oppilaat on saatettu onnellisesti kesälomalle, oppilaitoksissa hoidetaan kevätkulukauden viimeisiä askareita ja (mikä parasta) aurinko paistaa! Siksi nyt onkin hyvä vilkaista taaksepäin ja pohtia hetki sitä, mitä tuli tehtyä.

Me kaikki olemme joutuneet kokemaan kevään aikana jotain todella uutta, outoa ja vaikeaa. Koronaepidemia on vaikuttanut jokaiseen oppilaitokseen, opettajaan ja oppilaaseen, ja se pakotti meidät muuttamaan käytäntöjämme ja arkeamme. Opetus oli pakko viedä verkkoon, suunnitelmat ja aikataulut muuttuivat ja oppilaitosten tilat hiljenivät. Epävarmuus valtasi mieliä ja muuttuva arki jännitti.

Nyt kun kevät on jo kääntynyt kesään, uskallan sanoa että oppilaitokset tarttuivat muutokseen uskomattoman tomerasti ja kyky sopeutua vaikeisiin tilanteisiin on ollut upeaa seurattavaa.
Opetus oli pakko viedä verkkoon, joten se vietiin.
Oppilaita oli pakko oppia palvelemaan poikkeustilan aikana, joten se opittiin.
Ja ennen kaikkea, oppilaitoksissa piti ymmärtää sisäisen yhteistyön merkitys, joten se ymmärrettiin.
Jos joku vielä viisi vuotta sitten olisi väittänyt TPO:n oppilaitoksien tekevät koko Suomen kattavan “digiloikan” parissa viikossa, en olisi häntä uskonut. Olin väärässä ja olen hyvin onnellinen siitä.

Te Eeposlaiset olette tehneet huikean tempun!

Lähes kaikki Eepos-oppilaitokset siirtyivät etä- tai verkko-opetukseen taiteenalasta riippumatta. Pelkästään Eepoksen kautta käynnistettiin yli 29 000 etätuntia. Tähän kun lisätään oppilaitosten Zoom-, WhatsApp- ja Skype-tunnit, on määrä todella komea.
Osassa oppilaitoksia myös pääsykokeet järjestettiin etänä. Haastattelin muutamaa Etelä-Suomen musiikkioppilaitosta ja kuulemani mukaan etäpääsykokeet onnistuivat olosuhteisiin nähden hienosti – jopa niin hyvin, että etäpääsykokeita harkitaan myös poikkeusajan jälkeenkin.
Mielenkiintoisimpana mainintana Pohjois-Pohjanmaalla Jokilaaksojen musiikkiopistossa myös oppilaskonsertteja toteutettiin etänä nauhoittamalla oppilaiden esitykset kotoaan ja koostamalla niistä yhteinen videotallenne ja Vimeo-konsertti.

Tärkeintä tässä poikkeustilassa ja sen myötä muuttuneessa taiteen perusopetuksessa on kuitenkin se, mitä oppilaitoksille jää tästä takataskuun tulevaisuutta varten. Dalai Laman kerrotaan sanoneen ”Open your arms to change, but don’t let go of your values”, ja tämä voisi olla hyvä oppi meille kaikille juuri nyt. Olemme pakon alla saaneet kokea ja kokeilla meille uusia tapoja toimia ja nyt meidän pitää arvioida, mitä tästä voisi oppia.
Miten me voimme hyödyntää oppimaamme kehittäessämme tulevaisuuden toimintatapoja ja suunnitellessamme uusia monimuoto-opetuksen toteutuksia ilman, että opetuksemme pedagoginen arvo tai metodologinen näkemyksemme heiluu?
Uskon, että oppilaitokset kasvavissa määrin tulevat säilyttämään etäopetuksen vaihtoehtoisena opetuksen työkaluna ja videonauhoitteita tullaan varmasti tekemään selvästi enemmän kuin ennen – mutta tavanomaisen opetuksen ehdoilla ja sitä priorisoiden. Keväällä koettiin, mitä kaiken muuttaminen ”etätoiminnaksi” tarkoittaa ja nyt on hyvä etsiä ne sopivat mittasuhteet.

Mutta muutoksen tarpeen ymmärtäminen juuri nyt onkin tärkeää. Varsinkin nyt koronakevään jälkeen on huomattu, että hakijamäärät ja jatkoilmoittautumiset ovat vähentyneet ympäri Suomen, ja asialle täytyy tehdä jotain.
Onko keväästä jäänyt käteen jotain, jolla voisimme vaikuttaa tähän harmilliseen liikkeeseen?
Oppilaitosten tai eri taiteiden välinen yhteistyö etäopetusta hyödyntäen?
Eepos-oppilaitosten yhteisöllisyyden nostaminen tuomalla oppilaitokset useammin yhteen?

Vaihtoehtoja on ja ne ansaitsevat tulla kokeilluiksi, mutta kokeilut vaativat levänneen mielen. Ehkäpä nyt on aika kerätä voimia syksyä varten ja prosessoida kulunutta kevättä, ja vasta levon jälkeen mietitään tulevaa.

Hyvää ja rentouttavaa kesää!

-Aatu Oksidialta-